Aikaisemmissa luvuissa kävimme läpi fysiikan menetelmin saatua tietoa maailmankaikkeudesta. Tällainen tieto perustuu aina viime kädessä kokeellisuudelle: kokeilemalla keräämme tietoa, jonka avulla rakennamme malleja, joita testaamme uusilla kokeilla. Tämä systemaattinen metodi on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja sen opettelu vie aikansa. Tässä opintojaksossa aloitamme liikkeen tarkastelulla, myöhemmillä kursseilla tutustumme muun muassa gravitaatioon ja sähkömagnetismiin.
Lähdetään rakentamaan yksinkertaista mallia esimerkkisysteemin käyttäytymiselle. Seurataan systemaattista tapaa käsitellä mittaustuloksia:
1. Tehdään mittauksia halutuista suureista (esimerkiksi paikka ja aika).
2. Viedään mittaustulokset sopivaan koordinaatistoon (esimerkiksi (aika, paikka)-koordinaatisto).
3. Päätellään kuvaajasta säännönmukaisuutta (esimerkiksi mittauspisteet ovat suoralla). Sovitetaan pisteisiin sopiva käyrä.
4. Käytetään hyväksi saatua käyrää ja tehdään sen avulla ennusteita systeemin käytöksestä.
5. Kirjoitetaan käyrää kuvaava yhtälö, jolloin voidaan laskea ennusteita myös ilman kuvaajaa.
6. Testataan kuinka hyvin mallin antamat ennusteet toteutuvat käytännössä.
Monimutkaisille ilmiöille mallitkin ovat yleensä monimutkaisempia, mutta noudattavat samanlaista systematiikkaa. Me lähdemme kuitenkin liikkeelle yksinkertaisista tapauksista: aineen tiheyden määrityksestä ja tasaisen liikkeen mallintamisesta.
Luku on jaettu kolmeen osaan: Graafinen malli (esimerkkinä aineen tiheys), Tasainen liike ja Kiihtyvä liike. Jokaisen osan lopussa on omat tehtävät.